Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

Transition, adaptation, résilience　: ces trois notions ont été choisies pour identifier et analyser dans cet ouvrage au travers de multiples contextes géographiques, échelles de l'action, figures d'acteurs et temporalité de l'aménagement, les nouveaux paradigmes du projet. La transition constitue le premier nouveau paradigme du projet analysé dans la première partie de l'ouvrage. La transition accompagne-t-elle la généralisation d'une inflexion du projet vers la préfiguration comme nouveau mode opératoire ? Le projet n'apparaîtrait-il pas comme une opportunité à saisir pour engager les villes et les territoires sur le chemin de la transition environnementale ? L'adaptation représente le second nouveau paradigme du projet constituant le fil directeur de la seconde partie de l'ouvrage. A la différence de la première partie dans laquelle les transitions ont principalement concerné le fait urbain et les villes, l'adaptation est envisagée pour des territoires plus diversifiés. Quelles sont les nouvelles figures de l'action, quelles sont les méthodes qui s'imposent en parallèle du projet pour envisager l'adaptation des villes et des territoires aux enjeux environnementaux et au changement climatique ? Dans la troisième partie, la résilience représente le dernier paradigme mobilisé. La notion même de projet a-t-elle encore du sens ou n'est-elle plus qu'une fiction, lorsque domine la vulnérabilité, l'inégalité, l'instabilité, l'incertitude ? Quels projets ou stratégies sont conçus et mis en oeuvre dans les villes et les territoires pour assurer leur résilience?

Paradigm (Linguistics)

Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

Paradigma on vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja normien muodostama viitekehys, johon sisältyy käsitys oikeasta teoriasta ja tutkimusotteesta. Siksi paradigmaan liittyy aina myös kamppailua auktoriteetista suhteessa muihin suuntauksiin ja ajattelumalleihin. Kalevalaseuran 100. vuosikirjassa pureudutaan kulttuurintutkimuksen vallitseviin ja ainaisessa muutoksen tilassa oleviin paradigmoihin ja metodeihin. Mitä ja miten tutkittiin 1900-luvun alussa, entä mitä tapahtui 1960-1980-luvuilla? Onko tällä hetkellä suurta paradigmaa? Mitä metodeja nykypäivän tutkijat käyttävät? Minkälaisia kytköksiä ja jännitteitä paradigmat aiheuttavat; mistä puhutaan, mistä vaietaan? Miten erilaiset "käänteet" ohjaavat tutkimuksentekoa?

Paradigm (Theory of knowledge)

Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

Paradigma on vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja normien muodostama viitekehys, johon sisältyy käsitys oikeasta teoriasta ja tutkimusotteesta. Siksi paradigmaan liittyy aina myös kamppailua auktoriteetista suhteessa muihin suuntauksiin ja ajattelumalleihin. Kalevalaseuran 100. vuosikirjassa pureudutaan kulttuurintutkimuksen vallitseviin ja ainaisessa muutoksen tilassa oleviin paradigmoihin ja metodeihin. Mitä ja miten tutkittiin 1900-luvun alussa, entä mitä tapahtui 1960-1980-luvuilla? Onko tällä hetkellä suurta paradigmaa? Mitä metodeja nykypäivän tutkijat käyttävät? Minkälaisia kytköksiä ja jännitteitä paradigmat aiheuttavat; mistä puhutaan, mistä vaietaan? Miten erilaiset "käänteet" ohjaavat tutkimuksentekoa?

Paradigm (Theory of knowledge)

Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

Paradigm (Linguistics) --- Valencia.

Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

Reconciling Copyright with Cumulative Creativity: The Third Paradigm examines the long history of creativity, from cave art to digital remix, in order to demonstrate a consistent disparity between the traditional cumulative mechanics of creativity and modern copyright policies. From Platonic mimesis to Shakespeare's 'borrowed feathers', culture was produced under a paradigm in which imitation, plagiarism, and social authorship formed key elements of the creative moment (the 1st paradigm). However, the cumulative nature of creativity is rarely accounted for in modern copyright policies, which build upon a post-Romantic individualistic view emphasizing absolute originality rather than imitation (the 2nd paradigm). Today, in an era of networked mass collaboration and user-based creativity, the enclosure of knowledge brought about by an ever-expanding copyright paradigm seems archaic, and a deliberate defiance of inevitable cultural evolution. Giancarlo Frosio calls for returning creativity to an inclusive rather than exclusive process, so that the 1st and 2nd creative paradigms can be reconciled into an emerging third paradigm. This ground-breaking work will appeal to those interested in both the history and future of creativity and copyright.

Paradigm (Theory of knowledge) --- Copyright.